Kadotettu - Kasvoton

“Sinä päivänä, taivas satoi tulta, ja minä tanssin hurmiossani. Näin lasten palavan, äitien itkevän. Ja näin sen hyväksi"

Koko horisontti palaa
Elämä kuihtuu pois
Edessä viimeisen tulen
Ajettuna nurkkaan häpeän

Ei ole täällä enää ketään
Ei kukaan sammuta liekkejä

Tuuli tuo uuden tuoksun
Puhtauden, uuden alun
Ilman ihmistä, ilman meitä
Tulen kautta, minä elän

Minä seison viimeisessä puussa
Ja katson palavaa maata
Kuulen huudot viimeiset
Ja juoksen liekkeihin

Antakaa minun mennä
Tuli kutsuu jo
Helpotus odottaa
Puhdistavassa tulessa

Maailmanpalon loisteessa
Minä näen sen
Näin pitikin tapahtua
Pahuus on poltettu pois
Ihminen on poltettu pois Открыть страницу с текстом

Seitsemän, seitsemän synnin tekoa
Kuusi, kuusi kuudesta kuolleesta
Viisi, viisi murtunutta mieltä
Neljä, neljä sormea murskana
Kolme, kolme kuolleen sielua
Kaksi, kaksi kättä veristä
Yksi, yksi silmä sokea
Nolla, Nolla, Nolla toivoa

Katkenneen piirin jäänteet
Huuto kaikuu vielä
Kuolema oli täällä

Kurkotan tyhjyyteen
Hamuan kuoleman kosketusta

Seitsemän, seitsemän Sairautta
Kuusi, kuusi kuudesta elämästä
Viisi, viisi jäätynyttä sielua
Neljä, neljä sokaistua
Kolme, kolme tyhjyyteen vajonnutta
Kaksi, kaksi epätoivon lähettilästä
Yksi, yksi hetki ikuinen
Nolla, Nolla, Nolla toivoa

Nimeen isän jota ei koskaan ollutkaan
Nimeen pojan joka ei koskaan syntynyt
Nimeen aistiharhan sairaan mielen
Vain tyhjyys odottaa Открыть страницу с текстом

Siinä se nyt se on
Se makaa kuolleena
Minun viattomuuteni
Hakattuna, silvottuna, verettomänä

Unohdin oman nimeni
Pyyhin pois kasvoni
Muokkasin itseni
Kasvottomaksi piilouduin
Poltin sieluni pois
Kaikki jäljet ihmisen

Minä olen nyt valmis
Nousemaan keskeltä tuhkan

Ja minä synnyin uudestaan
Kasvottomana
Minun nimeni on Kosto
Minun nimeni on Kuolema

Uponneena rintaan asti
Vereen ihmisen
Täältä ei lähde kukaan elävänä
Minä olen tullut takaisin Открыть страницу с текстом